THE END.

Kaikki loppuu aikanaan, eikse niin mee? Tai eihän itseasiassa tää lopu, vaihtaa vaan uuteen osotteeseen. Oon kasvanu ohi tästä blogista, iso kiitos kaikille lukijoille <3 Nää parivuotta tän blogin parissa on opettanu mua jotenki tosi paljon. Jos kiinnostaa voi liittyä mun uuteen blogiin:

Wonderland

this pain is just too real

En mä tiedä mistä alottaa, kun ei missään oo mitään järkeä. Mä tosissani kaipaan vanhoja aikoja, kevättä, jollon kaikki oli jännittävää. Mä oon etääntyny kaikista. Mä sairastun kokoajan lisää. Keväällä kaikki oli vaan niin toisin. Ihkutettiin kuinka täydellistä elämä on, nykyään vaa valitetaan. Kyllähän ihmiset masentuu vähän syksyllä ja talvella, mut tää on vaan niin erilaista. Päätösten teko on jotai mahdotonta. Sitä ku haluis muuttaa paljon asioita, mut ei kykene tekee sitä. On mulla tällä hetkellä paljon upeita asioita, ehkä mä en osaa arvostaa niitä tarpeeks? En mä tiedä.

finally fifteen

Tänään, 14.lokuuta on mun syntymäpäivä! Sain kukkia,suklaata ja hajuveden. En aijemmin oo tajunnu et miten yhdentekeviä lahjat on, jos päivän saa viettää rakkaiden ihmisten kanssa. Poikaystävän kaa olin suurimman osan ajasta, näin myös Jattaa. Päivässä oli paljon huonoo mut myös ihania, ikimuistoisia hetkiä. Tänään oli myös Idols, ja ihana Sara pääs jatkoon!! Upee päivä.

ikimuistoista

Pahoittelen kännykkäkuvien laatuja, mut halusin jakaa ne. Viimeset pari viikkoo on ollu tosi upeita! Tukarileiri,Isosleiri,upeita hetkiä,karkaaminen treeneistä... En ees osaa kertoo. Oon sanaton. Koen eläväni sitä unelmaa, mitä oon viimeset pari vuotta ettiny.

kipu on rakkautta, rakkaus on kipua

Aluks luultiin et kaikki on täydellistä eikä mikään vois mennä pieleen. Ja sit vaan pari asiaa voi muuttaa kaiken. Jotenki taas kerran mun pää lyö vaan tyhjää. Viikot kuluu, eikä kaikkeen riitä aikaa. Ihmiset ei vaan tajuu. Aika monta rautaa tulessa. Mut ehkä on hyvä vaa pitää ittensä kiireisenä, eikä jäädä junnaa ajatuksia himaa. Hävettää jälleen miten harvoin mä postaan,en vaan saa kännykällä koskaan mitään aikaseks. Koulussa tsemppaaminenki tuntuu kadonneen, mun pitää tehä niin paljon töitä sen eteen. Ehkä on aika uudistaa elämää, eikä jäädä kiinni vanhoihin.

mustavalkoinen

Postailen pitkästä aikaa koneelta! Muutama kuva lauantaiselta Diandran keikalta, jossa oli tosi vaikea ottaa hyvälaatuisia kuvia.. Viikonloppu oli yhtä tunteiden sekamelskaa, olin vihanen, surullinen, ilonen ja epätoivonen. Tuli riideltyä ja itkettyä muutamaan otteeseen. Joka oli turhaa, koska kaikki vaan on täydellistä. Muistan ku ihkutettiin kaverini kanssa keväällä miten täydellistä kaikkia oli, en tosin uskonu et se kestäis tähän päivään saakka. Miksen vaa voi olla onnellinen? On toki muutama vuoden takaa asioita, jotka vaikuttaa vielä tänäpäivänäkin. Kaikesta on vaa päästävä yli, en oo varma oonko niin tehny. Mut ainaki kovaa vauhtia menossa sitä kohti. Ainiin ja sit koulu! Ihanjees. Emmä sinne kuole, vähän stressaa numeroiden nosto päättötodistusta varten, mut uskon et pärjään.

timantit on ikuisia

310713 Lahti
010813 Lahti
020813 Lahti
060813 Hämeenlinna

Tosiaan oon ollu tässä muutaman kerran kattomassa Diandraa, joka oli puolustusvoimien solistina! Ekana oli avoimet harjotukset & sitten loput 3 kertaa oliki oikeita konsertteja:) Oltiin myös eilen Fannyn kanssa kattomassa Tennispalatsissa Cheekin 'Timantit on ikuisia'-biisin ensiesitystä! Biisi ei todellakaan tuottanu pettymystä ja koko reissu oli sen arvonen:')