Kaikki loppuu aikanaan, eikse niin mee? Tai eihän itseasiassa tää lopu, vaihtaa vaan uuteen osotteeseen. Oon kasvanu ohi tästä blogista, iso kiitos kaikille lukijoille <3 Nää parivuotta tän blogin parissa on opettanu mua jotenki tosi paljon. Jos kiinnostaa voi liittyä mun uuteen blogiin:
Wonderland
lauantaina, marraskuuta 16
torstaina, marraskuuta 7
this pain is just too real
En mä tiedä mistä alottaa, kun ei missään oo mitään järkeä. Mä tosissani kaipaan vanhoja aikoja, kevättä, jollon kaikki oli jännittävää. Mä oon etääntyny kaikista. Mä sairastun kokoajan lisää. Keväällä kaikki oli vaan niin toisin. Ihkutettiin kuinka täydellistä elämä on, nykyään vaa valitetaan. Kyllähän ihmiset masentuu vähän syksyllä ja talvella, mut tää on vaan niin erilaista. Päätösten teko on jotai mahdotonta. Sitä ku haluis muuttaa paljon asioita, mut ei kykene tekee sitä. On mulla tällä hetkellä paljon upeita asioita, ehkä mä en osaa arvostaa niitä tarpeeks? En mä tiedä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)