maanantaina, helmikuuta 25

turn me on

Loma tuli ja meni, sunnuntaita odotellessa. Maanantaina ovikello soi ja sain paketin. Sieltä paljastu Justinin uudempi hajuvesi, jonka voiton Kicksin kisassa. Kävin Helsingissä treenailemassa sekä moikkaamassa Diandraa. Perjantaina oli hautajaiset, hyvinhän ne meni, mikäli niin voi sanoa. Kauheinta oli kuitenkin lukea kukkalaiteessa ollut tekstinpätkä, yh. Lauantaina lähettiin siis Fannyn kanssa laivalle kattomaan Didiä ja muutenkin tsiigailee se uus laiva. Ihan hienohan se oli, ja meillä oli todella hauskaa, varsinki yöllä ! Aamunen herätys teki tiukkaa, mutta jos tän viikon jaksais vielä kunnialla. Pahoittelen ajatuksetonta kännykkäpostausta.





maanantaina, helmikuuta 18

kaiken sain ja vielä enemmän

Hullua, että tälläviikolla on kulunu tän blogin perustamisesta 2 vuotta. Lomaviikko alko nukkumalla ja siivoomalla. En oo hirveemmin suunnitellu ohjelmaa, aattelin pyhittää tän viikon tai alkuviikon ittelleni. Perjantaina on papan hautajaisit. Koko ajatuskin on outo, ja kadun niin paljon hetkiä jolloin en löytänyt aikaa. Joten, pitäkää kiinni kun vielä voitte. Oikeasti. Lauantaina sitten lähetään Fannyn kanssa jillailee Viking Gracelle ja moikkamaan Didiä !

torstaina, helmikuuta 14

why you push me away ?

Koulun diskoa, hiihtoa, seiskojen vanhempainiltaa, lahjoja, ja maailman parhain ystävänpäivä. Tänään tapahtu muutama asia joista oon iha pilvis. Ehkä jonkun ois hyvä pudottaa mut takas maanpinnalle. Mutta toisaalta eihän mulla oo mitään hävittävääkään. Muutaman viikon päästä pääsen pois täältä selvittämään ajatuksia. Luultavammin se tekee hyvää. Huomenna on kahen tunnin koulupäivä ja sen jälkeen alkaa enemmän tai vähemmän ansaittu loma !



tiistaina, helmikuuta 12

päästä mut pois

Viikon ajan tunteet on heitelly laidasta laitaan. Samaan aikaan oon järjettömän onnellinen, mut sit taas heikko ja rikki. Oon sopinu paljon kauan kestäneitä riitoja. Tajunnu ketkä on ollu oikeesti mun ystäviä. Sunnuntaina oli myös serkun ristiäiset ! Pikkunen sai nimen Aleksi Leo Heikki:') Tajusin että tässä kuussa mun blogi täyttää kaksi vuotta, oon ymmälläni et oon jaksanu ylläpitää tätä. Pahoittelen huono kirjotustyyliä ja vielä huonompaa postausta.

torstaina, helmikuuta 7

but memories never die.

Toissapäivän terveystiedontunti. Viesti, joka muutti kaiken jälleen. "Hei. Pappa on kuollut." Tää kaikki vetää jälleen sanattomaks. Olihan tää odottevissa parin vuoden sisällä. En käynyt katsomassa. Äiti sano että on parempi muistaa se sellasseena kun se oli. Pää huutaa miljoonaa asiaa, ja yritän epätoivosesti ettiä selviytymiskeinoja. On multa ennenkin kuollu läheisiä, oon mä ennenkin jaksanut nostaa itteni ylös. Eriä asia on, että pystynkö siihen taas kerran. Viime vuodet ei ollu parhaimpia, mut kuvat auttaa muistamaan niitä hetkiä, jolloin kaikki oli hyvin. Mut tän kaiken keskellä musta on pidetty hyvää huolta.

rest in peace 06.01.1960 - 05.02.2013 ❤