sunnuntaina, syyskuuta 15

kipu on rakkautta, rakkaus on kipua

Aluks luultiin et kaikki on täydellistä eikä mikään vois mennä pieleen. Ja sit vaan pari asiaa voi muuttaa kaiken. Jotenki taas kerran mun pää lyö vaan tyhjää. Viikot kuluu, eikä kaikkeen riitä aikaa. Ihmiset ei vaan tajuu. Aika monta rautaa tulessa. Mut ehkä on hyvä vaa pitää ittensä kiireisenä, eikä jäädä junnaa ajatuksia himaa. Hävettää jälleen miten harvoin mä postaan,en vaan saa kännykällä koskaan mitään aikaseks. Koulussa tsemppaaminenki tuntuu kadonneen, mun pitää tehä niin paljon töitä sen eteen. Ehkä on aika uudistaa elämää, eikä jäädä kiinni vanhoihin.